Tutkijatohtori, laskennallinen nanotiede

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2 500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. 

Haettavana on

tutkijatohtorin tehtävä, laskennallinen nanotiede, ajalle 1.8.2018 - 31.12.2020. 

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitos kouluttaa fyysikoita, jotka sijoittuvat asiantuntijoina, opettajina ja tutkijoina elinkeinoelämän sekä opetus- ja tutkimustyön eri alueille. Fysiikan laitoksen tutkimuksen pääalat ovat subatomaarinen fysiikka ja materiaalifysiikka. Subatomaarisen fysiikan tutkimus koostuu hiukkasfysiikan, kosmologian, ydinfysiikan ja kiihdytinpohjaisen materiaalifysiikan tutkimuksesta. Hiukkasfysiikan tutkimusalueita ovat ultrarelativististen raskasionitörmäysten fysiikka, kvanttiväridynamiikka ja neutriinofysiikka. Kosmologian tutkimuskohteita ovat pimeä aine ja energia, kosminen inflaatio ja epätasapainoilmiöiden kenttäteoria. Ydinfysiikan alalla tutkimusta tehdään laitoksen kiihdytinlaboratoriossa kohteina ydinrakenteen, erityisesti eksoottisten ytimien tutkimus ja ydinastrofysiikka. Teoreettisen ydinfysiikan tutkimuskohteita ovat ydinmallit ja niiden soveltaminen eksoottisten ytimien rakenteen, kaksoisbeetahajoamisen ja pimeän aineen tutkimuksessa. Ydinfysiikan tutkimuksen ohella kiihdytinlaboratoriossa suoritetaan materiaalitutkimusta ja materiaalien karakterisointia ionisuihkujen avulla ja tutkitaan ionilähdefysiikkaa.

Lisäksi ydin-, kiihdytin- ja materiaalifysiikan menetelmiä sovelletaan elektroniikan säteilyvaurioiden tutkimukseen ja kiihdyttimiä ja niiden oheislaitteita hyödynnetään kaupalliseen toimintaan. Fysiikan laitos on vahvasti mukana CERNin ISOLDE ja ALICE kokeissa sekä FAIR projektissa Saksan GSI:ssä. Materiaalifysiikassa tutkitaan kokeellisten menetelmien avulla nanorakenteita, nanoelektroniikkaa, huokoisia ja epäjärjestyneitä materiaaleja ja kidevirheitä. Teoreettisen ja laskennallisen materiaalifysiikan tutkimuskohteita ovat atomaariset klusterit, metallinanopartikkelit, kvanttipisteet, nanolangat, katalyyttiset pinnat ja muut nanorakenteet sekä pehmeä aine. Tutkimusmenetelminä käytetään sekä teoreettisen monihiukkasfysiikan menetelmiä että numeerista simulointia.

Tutkijatohtori tulee työskentelemään poikkitieteellisessä konsortiossa, jossa on mukana laskennallisen fysiikan tutkijoita Nanotiedekeskuksesta ja koneoppimisen sekä optimointimenetelmien asiantuntijoita yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnasta. Konsortion tutkimusprojekti kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan AIPSE-tutkimusohjelmaan vuosille 2018 – 2021 www.aka.fi/aipse. Projekti tähtää uusiin läpimurtoihin nanomateriaalien laskennallisen tutkimuksen alueella kehittäen uusia avoimen lähdekoodin algoritmeja ja ohjelmistoja, joiden avulla voidaan luotettavasti ennustaa nanometri-mittaluokan hybridinanopartikkelien atomirakenteita. Hybridinanopartikkelit koostuvat metalliatomien muodostamista ytimistä, joiden pinnalla on ympäristöltä suojaava orgaanisten molekyylien kerros. Tällaisilla partikkeleilla odotetaan olevan useita sovelluskohteita esimerkiksi biokuvantamisessa, katalyysireaktioissa, personoidussa lääketieteessä ja valonsieppauksessa. Projektissa yhdistetään memeettisiä algoritmeja ja monitavoiteoptimointia sekä tutkitaan nanopartikkeleista saatavan kokeellisen informaation merkitystä tuntemattomien atomirakenteiden ratkaisemisessa. Projektissa tuloksena saatavat menetelmät ovat käyttökelpoisia myös yleisemmin atomaaristen nanorakenteiden rakenne-ominaisuus –korrelaatioiden tutkimisessa. Tutkimuskonsortiolla on laajat kansainväliset tutkijakontaktit sekä koneoppimisen että nanopartikkelien tutkimuksen alueella ja tutkijatohtorilla on näin ollen hyvät edellytykset asiantuntemuksensa kehittämiseen monipuolisessa kansainvälisessä tutkijaverkostossa.

Tutkijatohtorin tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista ja kielitaidosta määrätään yliopiston johtosäännössä ja kielitaito-ohjeistuksissa. Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävään otettavalta vaaditaan, että hän hallitsee suomen kielen. Yliopisto voi tarvittaessa myöntää erivapauden kielitaitovaatimuksista. Tutkijatohtorilta edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.  

Hakijalta edellytetään tohtorin tutkintoa fysiikan tai fysikaalisen kemian alalta sekä kokemusta tutkimustyöstä laskennallisen materiaalifysiikan, materiaalitieteen tai kvanttikemian aloilta. Ohjelmointikokemus ja koneoppimismenetelmien tuntemus katsotaan eduksi.

Tutkijatohtorin tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuustason 5-6 (2893,95 €/kk - 3374,18 €/kk) perusteella. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa enintään 46,3 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta.  

Tehtävää täytettäessä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa. 

Lisätietoja antaa: Akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, +358 400 247 973, hannu.j.hakkinen@jyu.fi ; tutkimusryhmän kotisivu https://www.jyu.fi/science/en/nanoscience-center/research/nanoclusters 

Sähköiseen hakulomakkeeseen tulee liittää:

1)      Ansioluettelo (CV), joka laaditaan hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen sekä ottaen huomioon mahdollisuuksien mukaan ansioluettelomalli (ks. TENK:n ohje www.tenk.fi).

2)      Lyhyt hakemuskirje, sisältäen oman tutkijataustan ja tutkimusintressien kuvauksen.

3)      Kaksi (2) suosittelijakirjettä. 

Hakemus tulee jättää viimeistään 30.4.2018 sähköisellä hakulomakkeella.